Metsästysohjesääntö
1 §
Seuran metsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain yleisessä kokouksessa ja se saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä. Jokainen yhdistyksen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.
2 §
Yhdistyksen metsästysalue, joka käsittää pääasiassa Vehkataipaleen koulupiirin alueen, jaetaan kinkeripiireittäin seuraavasti:
alue, johon kuuluvat Märkälän ja Niemisen kylät sekä osa Jauhialan kylää
alue, johon kuuluvat Viskarilan, Kirvesniemen ja Ampujalan kylät sekä osia Lappeenrannan kaupungista
alue, johon kuuluvat Paarmalan, Kuikkalan, Kattelussaaren ja Kilpiänsaaren kylät, sekä osia Lappeenrannan kaupungista
Seuran jäsen voi vapaasti metsästää pienriistaa oman kinkeripiirinsä alueella. Mikäli seuran jäsen haluaa metsästää oman kinkeripiirinsä ulkopuolella, hänen suositellaan tekevän siitä ilmoituksen ko. kinkeripiirin linkkimiehelle tai ko. kinkeripiirissä asuvalle johtokunnan jäsenelle. Ilmoituksen voi tehdä suullisesti, puhelimella, tekstiviestillä tai sähköpostilla.
3 §
Yhdistyksen jäsen on oikeutettu tuomaan omalle alueelleen yhdistykseen kuulumattoman henkilön/(henkilöitä), yhdistyksen syyskokouksessa vuosittain päätettävin ehdoin.
4 §
Yhdistyksen jäsen on velvollinen pitämään saalispöytäkirjaa kalenterivuosittain. Se tulee toimittaa yhdistyksen sihteerille saalisilmoituksen muodossa.
5 §
Metsästyksessä on noudatettava hyviä metsästystapoja.
Hirvieläinten metsästysohjesääntö
1. Hirvi
1.1 Yleistä
Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.
Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei näissä säännöissä toisin määrätä.
Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain sääntöjen määräämällä tavalla ja se saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.
1.2 Metsästysmaat, yhteistoiminta
Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet.
Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa, joka on myös hirviseurueen käytössä.
Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.
1.3 Kaatoluvat
Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran hallitus tai sen erikseen valtuuttamat jäsenet, hirvijaosto tai hirviseurueen johto.
Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai talvikokouksen tai hallituksen tehtävään nimeämät jäsenet tai seurueen metsästyksenjohtaja.
1.4 Osallistumisoikeus ja seurueen muodostaminen
Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet, ellei seuran säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa.
Seuran hirviseurue muodostetaan vuosittain hirviseurueen jahtikauden ensimmäisen palaverin yhteydessä.
Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen perustavassa palaverissa.
Hirvien saaliin jako-osiin oikeutettuja ovat seurueeseen liittyneet yhdistyksen jäsenet. Ensimmäistä kertaa seurueeseen liityttäessä jäsenen tulee suorittaa seurueelle liittymismaksu, jolla osallistutaan mm. hirviseurueen kustantamien saaliinkäsittelytilojen, grillikatoksen sekä ampumaratojen rakennus- ja ylläpitokustannuksiin. Liittymismaksun suuruus päätetään vuosittain metsästysseurueen palaverissa.
Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe.
1.5 Metsästyksen johto ja muu tehtäväjako
Seuran hirvenmetsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia valitsee vuosittain muodostettu hirviseurue kevään hirvipalaverissa.
Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt (esim. passilohkojen vetäjät, saaliskäsittelijät, jälkitunnustelijat, tilastojen pitäjät, jne.) seurue valitsee keskuudestaan.
Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla.
Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.
1.6 Metsästyksen aloittaminen ja metsästyskäytännöt
Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen perustavassa palaverissa.
Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la-su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja.
Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.
1.7 Osallistumisvelvollisuus
Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa perustavassa palaverissa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.
Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen.
1.8 Ampumataito, saaliin käsittely
Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin. Ampujana hirvenmetsästykseen osallistuvalla seurueen jäsenellä tulee olla vähintään kolme rataharjoittelukertaa kuluvan kalenterivuoden aikana.
Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen sekä suolistaminen.
Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella/-laukauksilla, epähygienialla tai muulla tavalla.
Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan saaliin käsittelyyn
Mikäli seurueen jäsen ampuu ohi eläimestä, joka laukauksen jälkeen pakenee tai viereinen passimies sen ampuu, tämä on velvollinen suorittamaan seurueen rahastonhoitajalle sakkomaksuna 20 €/ohilaukaus. Tämä sanktio pätee myös haavakonampumistilanteeseen. Mikäli syntyy epäselvyyttä siitä, oliko kyseessä haavakko vai ei, asian ratkaisee jahtipäällikkö selvitettyään asian ensin saaliseläimen ruhon tarkastaneen teurastajan kanssa.
Mikäli seurueen jäsen ampuu tarpeettomasti saaliseläintä niin, että toinen seurueen jäsen on ampunut siihen kuolettavan laukauksen eikä pyydä paikkaamaan laukaustaan, tarpeettomasti ampunut joutuu suorittamaan 20 euron suuruisen sakkomaksun jokaiselta ampumaltaan tarpeettomalta laukaukselta. Mikäli syntyy epäselvyyttä siitä, oliko ammuttu lisälaukaus (-laukaukset) tarpeen , asian ratkaisee jahtipäällikkö selvitettyään asiaa ensin ruhon tarkastaneen teurastajan kanssa.
1.9 Haavoittamistilanne
1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen.
2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, hänen tulee
ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle
merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä
merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä
Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille.
1.10 Kaatajamääritys
Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen ilman tarpeetonta kärsimystä. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
1.11 Saaliin jako
Kaadetun hirven nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle, pois lukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen.
Lihanjako tapahtuu seurueen jäsenten kesken tasaosuuksin. Metsästysvieraiden saalisosuuksista päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.
1.12 Rikkomusseuraamukset, erimielisyysratkaisut
Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtajat yhdessä.
Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon. Näiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti. Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.
1.13 Peijaiset
Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa. Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seurueen jäsenet. Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran hallituksen, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa.
1.14 Kustannukset
Hirviseurue on seuran tilinpidossa oma kustannuspaikkansa, jolla on oma pankkitili ja joka on vastuussa omasta tuloksestaan. Kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä seuran ja seurueen tuloslaskelmat ja taseet yhdistetään lain edellyttämällä tavalla. Seurueen rahastonhoitajana toimii seuran rahastonhoitaja. Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken.
Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä
lupamaksut
yhteishankinnat
peijaiskulut
muut kulut
Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jako-osuuksien laskemista.
Metsästysseura voi tukea erillispäätöksin hirviseuruetta esim. peijaiskulujen kattamisessa osana maanomistajille ja muille paikkakuntalaisille suuntautuvaa suhdetoimintaansa.
1.15 Yhteistoiminta
Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteisanomus) päätetään vuosittain seurueen palaverissa. Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus.
1.16 Metsästysvieraat
Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta tekee hirviseurue.
Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirviseurue. Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista. Vierailta perittävistä maksuista päättää hirviseurue.
1.17 Hirvenmetsästyssäännön tuntemus
Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.
2. Valkohäntäpeura
2.1. Osallistumisoikeus ja seuraueen muodostaminen
Peuraseurueeseen voivat liittyä kaikki seuran jäsenet, joilla on voimassa oleva hirvi- ja peurakokeen tai karhukokeen suorituskortti. Tämä koskee kaikilla sallituilla aseilla ampuvia.
Peuraseurue muodostetaan vuosittain kesäkokouksessa.
2.2 Metsästyksen johtajat
Peuranmetsästyksen johtajan ja varajohtajat valitsee seurue vuosittain.
2.3 Kustannukset
Peuraseurue maksaa keskuudestaan kaikki peuranmetsästykseen liittyvät kustannukset.
2.4 Metsästyksen toteuttaminen
Metsästys toteutetaan yhteisjahtina, ellei muuta erikseen sovita.
Ennen metsästyksen aloittamista pyritään selvittämään, onko alueemme peurakanta sellainen, että sitä voidaan metsästyksellä verottaa.
2.5 Yleistä
Saaliin käsittelyyn voidaan käyttää hirviseurueen tiloja, kunhan huolehditaan siitä, että tilat jäävät siisteydeltään samaan kuntoon, jossa ne olivat.
Kaikilta muista osin sovelletaan hirvenmetsästysohjesäännön henkeä.
Vahvistettu 19.08.2013